"Koska homoparit haluavat vain shoppailla lapsia"

Tasa-arvosta on ollut paljon keskustelua lähiaikoina, etenkin tasa-arvoisen avioliittolain muodossa. "Avioliitto on miehen ja naisen välinen asia." Eikö silti jokaisella pitäisi olla samanlaiset oikeudet? Perustuslaissakin lukee, että ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Miksi sitten seksuaalinen suuntautuminen on niin big deal? Kasasin alle muutamia mieleen tulevia, suhteellisen yleisesti kuultuja perusteluita homoadoptiota ja tasa-arvoista avioliittoa vastaan.

"Miksi homot haluavat kirkkohäät koska avioliitto on miehen ja naisen välinen asia!"
Kuka on väittänyt, että vaaditaan kirkkohäitä. Ei kukaan, eihän? Asia, mitä tasa-arvoisella avioliittolailla haetaan, on se tasa-arvo. Että kaikilla olisi samat oikeudet. Harvemmin homoseksuaaleilla on hinkua kirkkoon tai kirkkohäihin, sillä Raamatun "oppien" mukaisesti, homous on rangaistava teko. Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa. (3. Moos. 20:13).

"Nokun Raamattu on sitä mieltä että.."
No, jos nyt tätä Raamattua niin luetaan, niin voimme samantein ottaa käyttöön takaisin esimerkiksi orjuuden ja sen, että nainen käytännössä on miehen omaisuutta.

"No mutta voivathan homot rekisteröidä parisuhteen!"
Niin voivat, mutta parisuhteen rekisteröinti on eri asia, kuin avioliitto. He eivät saa yhteistä sukunimeä tai adoptio-oikeutta.

"Jos sallitaan tasa-arvoiset avioliitot niin bi-seksuaali vaimoni Ritva jättää minut ja menee naimisiin naisen kanssa!"
Niinkö? Mahtaa olla suhde loistavalla maaperällä, jos lakimuutos hajottaa avioliittonne ja joudut olemaan ihan yksin. Lakimuutoshan on tässä se kaikista pahin asia, joka aiheuttaa avioliittonne lahoamisen.

Adoptio-oikeus taitaa olla se selkeä "ongelmakohta" joillekin tässä.

"No koska se ei ole biologisesti mahdollista!"
Eli otetaan myös adoptio-oikeus pois yksinhuoltajilta, leskiltä ja naisilta, jotka eivät voi sairauden takia saada lapsia? Ai, miksi ei? Onhan sekin sodassa biologiaa vastaan, jos lapseton nainen saisikin lapsen. Tai miehetön nainen saisi lapsen kuin tyhjästä.

"Jos kaksi naista kasvattaa poikalapsen, siitä tulee naisellinen koska sillä ei ole oikean miehen roolimallia!"
Tätä logiikkaa käyttäen kaikki lapset, joilta on toinen vanhempi kuollut tai eivät muuten vain tunne toista vanhempaansa, olisi jotenkin puutteellisesti kasvatettuja, sillä roolimalli toisesta sukupuolesta on puuttunut. Roolimallina voi toimia myös joku muu, kuin oma vanhempi. Yleensä isänsä 5-vuotiaana menettäneestä pojasta on kyllä kasvanut ihan miehinen yksilö.

"Koska lapsi kasvaa homoperheestä, niin siitäkin tulee homo!"
Kerro sitten ystävällisesti, miksi heterojen lapsista tulee homoja. Homous ei ole tietoinen valinta, eikä sitä voi vain päättää. Eikä se ole perinnöllistä tai tarttuvaa. Joten, mitä logiikkaa käyttäen lapsesta tulee homo?

"Lapselta evätään oikeus kunnon vanhempiin!"
Kunnon vanhemmat = heterovanhemmat? Yhtälö epätosi, ei toteudu kyseisellä arvolla. Hauskaa on se, että eräs tasa-arvoista avioliitto-oikeutta vastustava kansaneudstaja (Petri Östman) sanoi, että heterovanhemmat ovat AINA parempia kuin homovanhemmat. Eli, 16-vuotias äiti joka käyttää huumeita ja myy itseään saadakseen rahaa, on parempi vanhempi lapselle kuin nainen joka rakastaa toista naista, tai mies joka rakastaa toista miestä? Rohkenen olla asiasta vahvasti eri mieltä.

"Mutta maalaisjärkikin sanoo ettei ole luonnollista, että lapsi kasvaa kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa!"
Maalaisjärki. Yleistettynä vain 45-vuotiaat keski-ikäiset suomalaiset Timo Soinia kannattavat kaljamahaiset miehet vetoavat maalaisjärkeen, kun järkevät argumentit loppuvat kesken. Maalaisjärjellä selitettynä lapsen olisi parempi olla rakastavien vanhempien luona, kuin ilman vanhempia, eikö? Vanhempien sukupuolista riippumatta.

"Niitä lapsia kiusataan koulussa!"
Lapsia kiusataan muistakin syistä, kuten nimistä tai ulkonäöstä. Silti vanhemmat antavat lapsilleen mitä idiooteimpia nimiä. Ja johtuuko se kiusaaminen siitä, että lapsella on kaksi äitiä yhden sijaan? Ei. Se johtuu siitä, miten jotkut kasvattavat lapsensa ajattelemaan. Jos kotona ollaan homovastaisia, niin kyllä Lassi oppii tiettyjä arvoja kotoaan. Ja kun luokkakaverilla Antilla onkin kaksi äitiä, niin huhhuh. Jospa vaikka kasvattaisitte lapsistanne suvaitsevampia.

"Homoilla on niin paljon irtosuhteita ettei se olisi hyväksi lapselle nähdä isiä joka ilta eri kumppanin kanssa!"
Haluaisin perusteet tälle, että homoilla muka olisi keskivertoa enemmän irtosuhteita. Ja eiköhän se ole yhtä paha asia, jos äiti tuo joka ilta uuden miehen kotiin. Tämä väittämä ei siis ole mitenkään kytköksissä homoihin.

"Homot saavat niin helposti sukupuolitaudin koska irtosuhteet sekä suojaamaton yhdyntä, ja lopulta lapsella onkin vain yksi vanhempi jäljellä!"
Menee samaan kastiin kuin edellinen väite. Sukupuolitauteja voi saada kuka tahansa, ja yhtälailla homot huolehtivat ehkäisystä kuin heterot. Ihmisiä kuolee myös muihinkin asioihin kuin sukupuolitauteihin, joten jos vaikka on heterovanhemmat ja isi kuolee kolarissa, niin tuloksena on silti yksinhuoltajavanhempi.

"Koska sitten tulee hullut ryntäykset adoptointiin ja heterojen adoptiohaut joutuvat odottamaan pidempään!"
Aarrr. Adoptioprosessi on muutenkin niin monimutkainen asia Suomessa, että sitä joutuu muutenkin odottamaan kauan. Eli mitään jäätävää adoptoidaan-lapset-loppuun-Suomesta-ryntäystä ei ole tulossa. Adoptointi on muutenkin tehty liian vaikeaksi prosessiksi, sillä lapsia on paljon ilman rakastavia vanhempia, mutta koska adoptio on niin pitkä ja vaikea prosessi, harvalla on siihen välttämättä edes varaa.

En jaksa enää edes keksiä "idioottivarmoja" syitä homoavioliiton tai -adoption kieltämiselle, sillä suurin osa on samaa rataa noudattavia turhauttavia faktoina esitettyjä mielipiteitä, jotka pystytään kumoamaan. Listaa olisi voinut jatkaa loputtomiin, sillä monenmoista perustelua on kyllä kuultu.

Myös tämä, mitä kansanedustajat päästävät suustaan homoadoption suhteen, on täysin naurettava asia. En ymmärrä, miten kukaan niin julkisuudessa oleva ihminen kehtaa sanoa mitään vastaavaa. Menee samaan kategoriaan kuin Päivi Räsäsen "Raamattu on lain yläpuolella!"-juttu. Hävetkää. Tai edes avatkaa ne silmät.

Lopuksi, jos haluatte repiä hiuksia päästänne, suosittelen avaamaan tämän ja hajoamaan ihmisten idioottimaisuudelle.

Lasten kasvattaminen - ai mitä sen on?

Välillä mä mietin, että miksi ihmeessä niitä lapsia pitää hommata jos niitä ei aiota kasvattaa? Se, että mä olen kohta 17-kesäinen ja osaisin kasvattaa uuden ihmisenalun selkeästi paremmin kuin jotkut, kertoo jo jotain. Tai siltä musta liian usein tuntuu, kun tapaan näitä nuoria "tulevaisuuden toivoja."

Nyt jotkut tulee kyseenalaistamaan mun sanoja - tottakai koska eihän mulla ole lasta, joten en voi tietää miltä sen kasvattaminen tuntuu. No ei, myönnän etten tiedä enkä aio väittääkkään niin. Mutta kyllä mäkin jotain tiedän. Esimerkiksi se, että Kerttu-Petteri ja hänen vanhempansa on kaupassa. Kerttu-Petteri kysyy, saako karkkia. On keskiviikko - eikä siis karkkipäivä - joten ei, Kerttu-Petteri ei saa karkkia. Helvetti mikä sota siitä syttyy. Ensin se alkaa rauhallisesti tutuilla "mutkun mä haluun" -repliikeillä. Tää on toki ihan tuttu tunne varmaan jokaiselle muksun omaavalle vanhemmalle. Kerttu-Petterin vanhempi kieltää karkit, ja lapsi vaan jatkaa ininää, koko ajan muutamalla desibelillä äänenvoimakkuuttansa nostaen. Lopulta vanhempi toteaa että "no ota sitten mutta tämä on viimeinen kerta." Yea right, varmasti. Jos sitä lasta aluksi kieltää, niin ei sitä voi yhtäkkiä sallia, koska lapsi oppii sen ja lopulta pompottelee vanhempiaan. Okei, tää oli aika yleispätevä esimerkki, eikä siis based on true story. Mutta antakaapas, kun kerron muutaman hassunhauskan tässä viikonloppuna tapahtuneen esimerkin.

Tänään oltiin julkisella rannalla laiturilla istuskelemassa. Laituri oli sellanen, mistä lähti erikseen haara toiseen suuntaan, ja istuttiin siellä "matalassa päässä" mistä ei oikeastaan hypitä koska siinä on suhteellisen matalaa. Rannalla oli toki lapsia, mutta ilman vanhempia, ilmeisemmin vanhempien "nuorten", lue: 11-12 -vuotiaiden, vastuulla. Toki lapset ovat vähän villejä ja sitärataa, tunnustan itsekin olleeni ehkä hieman riehakas muksu. Mutta siinä vaiheessa leuat tipahtivat, kun ehkä 7-vuotiaan pojan suusta kuuluu kesken jonkin hauskan pallopelin "ei vittu!" tmvs. yhtä loistava lausahdus. Eikä tämä jäänyt edes yhteen kertaan. No, sitten nämä "nuoret" puuttuivat asiaan, ja se setti olikin jo astetta hardcorempaa: "Voi vitun kusiaivo onko sun pää täynnä paskaa ja kusta?" ANTEEKS MITÄ!? Siis ei, ei vaan niinkun ei. Okei, ne lapset eivät ole mun kasvatettavissani mutta silti teki mieli pikkasen pistää niitä poikia ruotuun, koska ei tolla tavalla puhuta. Etenkin, kun joka toinen lause oli tuota samaa settiä. Myös se, että istutaan siellä ei-uimavaatteissa ja ne riehuu täysin avoimesti siinä, eivätkä kiinnitä muihin ihmisiin mitään huomiota, pisti raivoksi. Okei, ehkä se oli myös osittain omaa virhettä, kun ei istuttu rannalla vaan laiturilla ja uitettiin jalkoja vedessä.

Toinen hauska esimerkki sattui äsken junassa, kun olin tulossa kotiinpäin. Istuin ic'ssä semmosessa puolikkaassa kerroksessa, missä on ehkä 12 istuinta. Fiilis oli kun ruotsalaisessa saunassa, koska siellä oli ehkä 28-30 astetta lämmintä. Kun saavuin vaunuun, huomasin että vaan mun paikka on tyhjä, semmosessa neljän henkilön vastakkaisessa paikkaryhmässä, siellä ikkunan puolella. Kolme muuta istuinta oli varattu. Kyseiset henkilöt olivat levittäneet tavaransa siihen pöydälle ja jalkatilaan ihan täysin, eivätkä vaivautuneet siirtämään kun saavuin, joten pujottelin sitten. Mun vieressä istui ehkä noin 9-vuotias tyttö, sitä vastapäätä samanikäinen poika ja mua vastapäätä ehkä 13-14 vuotta vanha poika. Kaikki olivat siis samaa perhettä, sisaruksia - tai näin käsitin, ja kyllä ne aika samalta näyttikin. No sillä tytöllä oli joku levottomuuskohtaus, liikaa energiaa tai jotain, koska koko junamatkan a) joko potki veljeään ja samalla minua b) joi vettä niin että aina korkin avatessaan - joka tapahtui about 2min. välein - vettä oli myös minunkin päälläni c) räpläsi puhelinta jossa oli hemmetin kovalla tosi ärsyttävät näppäinäänet, ja siis tekstasi hyvin paljon tai d) räpläsi välissämme olevaa käsitukea ylös ja alas siten, että päästi sen ylhäältä tippumaan aina alas, jolloin koko hemmetin penkki tärisi. No, ajattelin että ehkä sitä jännittää tai jotain, ei ole mun asiani. Sitten se tyttö sai perkeleen hyvän idean, alkoi nimittäin suihkimaan hajuvettä ympäriinsä. Kolme eri ihmistä sanoi sille, että voitko nyt lopettaa, ja silti se jatkoi sitä suihkimista. Sille sanottiin, että lopettaa, koska joku saattaa olla allerginen tai saada vaikka astmakohtauksen. Keskustelu heidän välillään meni suurinpirtein näin:

"Lopeta toi suihkiminen."
"En."
"Lopeta, joku saattaa olla allerginen."
"Miten niin?"
"Joo, saattaa olla, tai jollain saattaa olla astma."
"Miten niin?"
"Lopeta nyt, joku saattaa oikeasti olla allerginen!"
"Miten niin?"
"Lopeta!!"
"Miksi?"
"Äiti, Riitta-Kari suihkuttelee hajuvettä!"
"ENPÄS! EN SUIHKUTTELE, MITEN NIIN MUKA!?"

Koko hemmetin vaunu tuoksui ihan järkyttävälle, ja mulla ei edes ole migreeniä tai taipumusta päänsärkyyn erilaisista tuoksuista, mutta mulla alkoi siitä ihan jumalaton päänsärky ja huono olo. Tyttö lopetti, mutta silti kyseenalaisti varmaan viiden minuutin ajan "miten niin muka joku voi olla allerginen?" -tyylillä veljiänsä. Tytön äiti tais sanoa jotain, mutta musta tuntuu että ei sanonut oikeastaan mitään kovin painokasta. Koska siellä vaunussa ei saanut oikein happea - sen veljetkin yskivät - lähdin aika vauhdilla ja ryminällä pois tavaroineni.

Siis mikä siinä on, eiks tuon ikäset muksut osaa ajatella itse? Kyllä nyt luulis miettivän, ennenkun tyhjentää puolet hajuvedestään pienessä junan kopissa että hitsi, onkohan tää ok. Ja itse ainakin pienenä pelkäsin "vanhempia nuoria", kävelin aina hemmetin lujaa ohi ja suurinpirtein toivoin, etteivät ne hakkais mua. Jos olin julkisilla paikoilla, mä en todellakaan mennyt häiritsemään muita siellä olevia - tai ainakaan muista menneeni. Tai ehkä mä vaan olen niin suomalainen, että mun oma reviiri on vähintään metri jokaiseen suuntaan ja jos mun reviirille kuokitaan, menee hermot.

Ja nyt herää kysymys, miksen tehnyt asialle mitään. No koska, ei se ole mun homma kasvattaa niiden muiden lapsia. Toisaalta, kyllä vituttaa etten sanonut sille tytölle junassa, mutta en kehdannut koska sen äiti istui siinä suht lähellä eikä koskaan tiedä, millainen jonkun asenne on.

Yksi hupaisa juttu vielä loppuun, tää on myös tositapahtumiin perustuva, tosin tapahtui vissiin jossain tossa alkuvuodesta. Mä istuin taas junassa - ylläripylläri. Siinä käytävän toisella puolella oli äiti ja ehkä noin 1,5 vuotta vanha taapero. Taapero pelaa jotain piirtopeliä tabletilla - voi helvetti, nyt voin sanoa että SILLOIN, kun minä olin pieni, piirrettiin paperille ihan konkreettisesti! - ja lopulta äiti toteaa että nyt on aika syödä pilttiä tmvs. ja ottaa tabletin pois. Se huuto, mikä siitä lapsesta lähti seuraavan 5 minuutin ajan, oli korvia huumaava. Se 1,5-vuotias lapsi itki sitä, että sen piti syödä eikä se saanut piirtää enää tabletilla!? Siis mitä ihmettä. Mä oon aika vakaasti päättänyt, että mikäli ikinä lapsen saan, se saa ensimmäiseksi puhelimeksi jonkun nokian ei-värinäyttöisen yksilön, tai muun vastaavan, ja selviää sillä ainakin kymmeneen ikävuoteen asti, vaikka olis kuinka ilmestynyt jo iPhone 666s tai ihan mitä vaan. Enkä ainakaan kasvata sen käteen kiinni tablettia tai puhelinta.

Mun toivo tätä yhteiskuntaa kohtaan alkaa olemaan aika lopussa.